Viljelypalstat ja palstaviljely

      Kommentit pois päältä artikkelissa Viljelypalstat ja palstaviljely

Suomen vanhimmat siirtolapuutarhat on perustettu jo reilut 100 vuotta sitten, mutta vasta viime vuosina niiden ja muiden viljelypalstojen suosio on lähtenyt nousuun eli kaupunkien vuokraamia viljelypalstoja jonotetaan ja yksityiset maanviljelijät ja maanomistajat ovat alkaneet tarjoamaan omistamistaan maa-alastaan kaupunkilaisille viljelypalstoja. Siirtolapuutarhojen ja viljelypalstojen erona on se, että viljelypalstalle ei saa rakentaa mökkiä eikä kasvihuonetta eikä sinne saa viedä esimerkiksi grilliä tai puutarhakalusteita vaan se on vain viljelyä varten.

Moni miettii nykyään tarkkaan, mitä laittaa suuhunsa ja luomutuotteiden suosion lisäksi myös itse viljellyt vihannekset ja hedelmät ovat nyt suosiossa. Miten makealta oma mansikka maistuukaan ja tuoreelta tomaatti tuntuukaan. Muista kuitenkin, että jos haluat oman viljelypalstan ja sinne vihanneksia niin tarvitset myös aikaa enemmän kuin kodin parvekkeelle. Se on kuitenkin hauska harrastus, josta vielä yleensä saadaan kiva palkinto eli mikä sen ihanampaa, kun oma sadonkorjuu. Jos oman parvekkeesi viljelylaatikot alkavat jo käydä ahtaaksi ja haluaisit syödä enemmän omia kasvattamia vihanneksia kannattaa kysellä kaupunkisi viljely palstoista ja mahdollisuuksista vuokrata palstaa. Jonkun alkuinnostus on voinut hiipua tai aika ei kuitenkaan ole riittänyt palstan pitoon eli keväisin arvotaan tai annetaan järjestyksessä listojen mukaan vuokrattaviksi palstoja eli kannattaa kysellä. Varsinkin pääkaupunkiseudulla kysyntää on paljon.

Palstojen koko ja hinta

Palstoja on tietysti monen kokoisia mutta 10 m x 10 m on varmasti sellainen yleinen koko ja sinne mahtuu jo melkoisen mukavasti kasvimaata. Vuokrahinnat myös vaihtelevat kaupungeittain ja palstoittain, mutta vuosimaksu on yleensä 50 € tai sen alle ja sillä saa kasteluveden kesäkuukausiksi. Vuokrasopimuksetkin vaihtelevat eli joillakin alueilla tehdään pitkäaikaisia sopimuksia, mutta yleensä ne ovat vuodeksi ja sitten voi uusia sopimuksen eli edellisen vuoden vuokraajalla on etuoikeus palstaan, jos sääntöjä on noudatettu.

Kun paikka on saatuna niin työt voi aloittaa. Jos palsta on jonkun vanha ja sitä ei ole hoidettu viime aikoina siellä todennäköisesti on rikkaruoho työmaa odottamassa. Rikkaruohojen kitkemiseen kannattaa varata aikaa ja jos työ tuntuu kovalta voi sitä tehdä pienen alueen kerrallaan tai jos alueella saa laittaa viljelylaatikoita se helpottaa rikkaruohojen kitkemistä. Maan muokkaaminen kunnolla heti alkuunsa helpottaa työta sitten jatkossa. Jokaisella palstalla on säännöt eli yleensä sinne ei saa istuttaa hedelmäpuita, mutta monesti esimerkiksi marjapensaat hyväksytään eli kannattaa ensin tarkasti katsoa säännöt ja sitten miettiä, mitä haluaa kasvattaa. Ehkä ensimmäisenä vuotena voi pikkasen kokeilla, mistä tulee hyvin satoa eikä ahnehtia heti kaikkea vaan miettiä mitä ja miten paljon kasvattaa. Helppoja viljeltäviä aloittaville ovat muun muassa kurpitsat, kesäkurpitsat, salaatit, pinaatit, herneet, härkäpavut, punajuuret, peruna ja yrtit. Kun tutustuu muihin viljelijöihin voi ruveta vaihtelemaankin satoa, ainakin meille kurpitsaa tuli sen verran paljon, että reseptit loppuivat ja annoin sitten jo naapureille. Kiva tapa sitten yleistyy helposti ja saa nauttia muidenkin antimista. Muutenkin ystävällisyys ja avunanto on kiva myös viljelypalstoilla.

Lapset mukaan

Lapset mukaan

Jos palsta on koko perheen siis myös lasten harrastus voi palstasta jakaa pienet osat kaikkien hoidettavaksi. Toki lapsia voi joutua auttamaan, mutta varmasti, jos lapsi on saanut itse valita, mitä hän laittaa kasvamaan niin omien vihannesten kasvattaminen ja hoitaminen ja myöhemmin myös sadonkorjuu ja maistaminen, tekevät viljelemisestä lapsellekin mieluisaa.

Tämän vuoden palstat ovat todennäköisesti jo jaettuna, mutta aina kannattaa seurata ilmoituksia ja kysellä, jos vielä jostain palstaa vapautuu. Muuten voi sitten jo kysellä tulevia varten ja suunnitella, mitä vihanneksia omalle palstalleni sitten haluan, kun sellaisen saan. Palstaviljely on monelle tärkeä osa elämää. Paitsi, että omat kasvikset tuovat makua ruokapöytään ja pienentävät ehkä ruokalaskua niin kasvimaalla työskentely vähentää stressiä ja monelle se on myös liikunnallinen hetki, jossa on tasapainoharjoittelua, kyykistelyä ja montaa muuta taivutusliikettä. Nautinnollisia hetkiä viljelyn parissa.